Työ,  Valmennukset

Muutoksen takana on aina kiputarina…

Näin se vaan on, oli muutos sitten mikä tahansa. Pieni korjausliike työelämässä pikkuvirheen jälkeen, elämäntapamuutos terveysongelmien noustessa esille, toimintamallien muutokset oman elämän muokkaamiseen siihen suuntaan mihin itse haluaa mennä. Kyllä jokaisen muutoksen takana on aina tapahtuma, taikka herättävä kokemus joka motivoi muutokseen. Mitä kipeämpi kokemus, sitä isompi muutos.

Olen ravannut valmennuksissa viime vuoden syksystä lähtien. Tänä vuonna entistä enemmän. Olen käyttänyt merkittävän määrän tunteja viikossa lukemiselle, pohdinnalle, sekä erinäisiin valmennuksiin. Miksi? Tulen avaamaan ripaus kerrallaan omat motiivit ja syyt taustalla. Oma syy ja halu muutokseen täytyy olla tarpeeksi suuri ja vahva tehdäkseen valintoja, kuten ajan ja rahan investointi muuhun, kun hupiin ja reissailuun.

Olen huomannut, että mitä avoimempi olen omasta itsestäni, sitä läheisemmäksi kasvan ystävieni kanssa, sekä elämääni on tullut myös paljon uusia ystävyyssuhteita. Olen aina ollut ulospäin se vahva, itsenäinen suorittaja joka auttaa ja tsemppaa muita. En ole ennen jakanut asioita, taikka tunteita, jotka voisin itse mieltää heikkoudeksi tai jopa ”epäonnistumiseksi”. Mutta itseasiassa nautin avoimuudesta suunnattomasti. Olen huomannut, miten voin oikeiden ihmisten kanssa keskustella kokemuksista ja tunteista objektiivisesti, ja sitä kautta saada työkaluja tulevaisuuteen sekä perspektiiviä näkökantoihini. Haluan pitää blogini inspiroivana ja pääasiallisesti positiivisena, mutta toki käsittelen myös itselleni kipeitä asioita. Sillä blogini on minun oma oppimismatkani niin pelkkä positiivinen hömpötys ja kulissi ei olisi totuus. En kumminkaan ole koskaan ollut sellainen, että kaipaan sääliä, puolueita taikka huomiota kipeiden kokemusten aikoina. Juuri silloin vetäydyn omiin oloihin, ja jaan kokemukseni vasta sitten, kun voin niitä itse tarkastella ilman vahvaa tunnesidettä. Silloin kokemuksen jakamisesta voi ehkä olla hyötyä lukijalle tai jopa minulle, jos siitä koituu rakentavaa keskustelua. Ehkä pohjustan jo tulevia julkaisuja jotka ovat hautuneet kuukausia kansioissa….

Mutta ennen näihin julkaisuihin menoa haluan avata sitä Nlp valmennusta, jossa olen nyt käynyt. Pidän videopäiväkirjaa instan puolella ja siellä olen tästä valmennuksesta höpötellyt aika paljonkin. Olen ehkä itse vähän huono selittämään mitä nlp on, sillä sitä voi käyttää niin moneen tarkoitukseen. Mutta minun valmennuksissa olemme käyttäneet sitä oman elämän, ajatustavan sekä toimintamallien muokkaamiseen. Nlp on lyhennys ja tarkoittaa ”Neuro-linguistic programming”. Nlp:tä käytetään paljon urheilijoille tavoitteiden saavuttamiseen, sekä oman potentiaalin ulosmittaukseen. Meillä jokaisella on aivoissa niin sanottu kartta, jonka kautta tarkastelemme elämää ja itseämme. Kartta muodostuu varhaislapsuudessa eikä sitä välttämättä edes tiedosteta, sillä puhutaan alitajunnan tiedostamattomasta ajatus ja toimintamallista. Tätä omaa ”karttaa” on todella haasteellista muokata yksin tai ehkä jopa mahdotonta, en tiedä, kuulen mielelläni tekniikoita taikka tapoja jos teillä on niitä minulle jakaa. En kumminkaan itse ole vielä sillä tasolla, että pystyisin etenemään yksin ilman valmentajan opastusta ja apua. Halusin mennä elämässäni eteenpäin, koin etten enää omin avuin osaa ottaa seuraavaa askelta. Olin jo tehnyt ja saavuttanut kaiken mitä olen tähän asti halunnutkin, mutta asiat joita haluan tulevaisuudessa, tuntui kaukaisilta ja mahdottomilta, sillä olin jo kompastunut samoihin kaavoihin ja samoihin virheisiin useamman kerran.

Minulle nlp valmennus toimii, sillä se on eteenpäin vievää ja ratkaisukeskeistä. Ei mitään terapialla pillitystä, jossa heittäydytään kuralammikkoon tekemään lumienkeleitä, ja olo poistuessa, on kun rekan alle jäänyt. En tietenkään tarkoita sitä, etteikö menneitä asioita tulisi käsitellä, ehdottomasti. Jos asiat vaan lakaisee maton alle ja heittäytyy kylmäksi tunnekuivaksi henkilöksi, todellisuudessa vain siirtää käsittelemättömiä asioita tulevaisuuteen. Nlp valmennuksissa olemme vahvistaneet fokusta siihen suuntaan, johon haluan mennä ja minkälaisena oman elämäni näen. Valmennuksessa on myös korjattu kielteisiä rajoittavia tekijöitä, sekä tunnelukkoja, jotka pitävät menemästä eteenpäin.  Huomaan jo nyt muutoksia, vaikka valmennus on kestänyt vasta pari kuukautta. Ajatukset ovat muuttuneet, näen huomattavasti enemmän mahdollisuuksia, kun jatkuvia rajoitteita. Onko teillä kokemuksia tämän tyyppisestä valmennuksesta?

<3

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

code